Kahdella miljoonalla suomalaisella eli joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa. Tiedot pohjautuvat Terve Suomi -tutkimukseen.
Huolestuttavaa on myös, että jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran.
2000-luvun alkupuolella suomalaisten verenpaineet olivat laskussa, nyt kehitys näyttää pysähtyneen.
– On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään. Myös lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä ja jo yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.
Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.
– Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta kertoo.
Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.
– Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, summaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.
