Vyötärölihavuus suurentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mutta riskiään voi helposti pienentää lisäämällä liikuntaa. Kaikki liikunta on tässä mielessä hyväksi, mutta intensiivinen liikunta on tehokkainta.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa yli 70 000 keskimäärin 61-vuotiasta brittiä seurattiin seitsemän vuoden ajan. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.
Vyötärölihavuus liittyi suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin etenkin osallistujilla, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Verrattuna eniten liikkuviin, joilla ei ollut vyötärölihavuutta, heidän sairastumisriskinsä oli 44 prosenttia suurempi. Seurannan aikana yhteensä 2 800 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin.
Vyötärölihavuuteen yhdistetty sairastumisriski käytännössä kumoutui, jos osallistujalle kertyi fyysisesti raskasta liikuntaa 30–35 minuuttia viikossa tai kohtalaisen raskasta liikuntaa yhteensä 500 minuuttia viikossa.
Raskaalla liikunnalla tarkoitettiin esimerkiksi ripeää portaiden kapuamista, reipasta pyöräilyä tai pallopeliä. Kohtalaisen raskas liikunta voi olla esimerkiksi nopeaa kävelyä, tanssia tai puutarhanhoitoa.
Tulokset osoittavat liikunnan pienentävän ja jopa kumoavan vyötärölihavuuteen liittyviä sydänriskejä etenkin, jos liikunta on reipasta ja fyysisesti raskasta. Myös kevyempi liikunta toimii, mutta saman hyödyn saadakseen sitä pitää harrastaa huomattavasti enemmän.
Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä.
